torstai 17. marraskuuta 2011

Joululoma lahestyy

Lapsilla alkaa joululoma ensi viikon torstaina. Talla viikolla heilla on ollut kokeita, matematiikka ja aidinkieli. En tieda tekevatko he edes koulussa muuta, silla laksyna on aina 'numberwork' ja 'language'. Kuten arvata saatta matematiikka on helpompaa, silla kielella ei ole valia. Yhteen- ja vahennyslaskut sujuvat jo Arripurrilta. Torkymoykky harjoittelee numeroiden kirjoittamista. Language onkin vaikeampi, kirjainten kirjoittaminen jo sujuu Arripurrilta (Torkymoykyn kirjaimet on aika hienoja myos!), mutta lukeminen...pitaako 5-vuotiaan osata lukea? Ma en osaa opettaa lukemaan englanniksi, en tieda miten pitaisi opettaa. Suomessa on kirjain vastaa aannetta, mutta ei englanniksi...Joten Arripurri opettelee ulkomuistista sanoja, kuten cat, leg jne..

Joululoma kestaa yli kuukauden. En tieda mita teen mun vapaaehtoisduunin kanssa. Sovimme ranskalaisen opettajan kanssa, etta han tulee kahdesti viikossa (onneksi tulee veronpalautukset!). Joten parina paivana viikossa paasen sinne. Tietystikaan Mumella ei ala joululoma kuin vasta pari paivaa ennen jouluaattoa, joten oikeastaan minnekaan emme voi menna :( 

Karikan kautta paasin talla viikolla World Visionin foorumin. Todella mielenkiintoista! Aiheena oli yhteisot ja organisaatiot, jotka toimivat yhteison hyvaksi. Paikalle oli kutsuttu organisaatioita lahialueelta. Joten mukana oli myos Karika. Ainoana ei-afrikkalaisena sain ajanpitajan roolin, tehtavani oli aikatauluttaa tea ja lunch break ja pitaa esitykset 20min mittaisina. WV kertoi roolistaan alueella ja miten se on auttanut heikossa asemassa (lahinna lapsia) alueella. Meidan tehtavana oli pohtia omaa rooliamme ja miten WVn tehtavaa alueella voisi kehittaa. Ensi viikolla on HIV/AIDS konferenssi, johon aion myos osallistua. Kerronpa sitten lisaa, minkalaista siella oli.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Karika

Loysin Suomessa ollessani organisaation, joka auttaa slumissa asuvia vanhuksia ja heidan huollettavaksia jaaneita orpoja lapsenlapsia. Vihdoin viime viikolla paasin kaymaan siella. Paikka on pieni peltihokkeli, joka kasittaa toimiston (ei sahkoja) ja kaksi muuta huonetta. Vanhuksia kay viikossa noin 600, joka paiva vahan yli 100. Koska vanhuksia on niin paljon, he kokoontuvat ulkona, satoi tai paistoi. Toinen sisatila on opiskelijoille, joita Kenian hallitus ja Maailmanpankki kouluttaa helmitoissa ja kemikaaleissa (tekevat siis koruja, shampoota, saippuaa yms). Korut on halpoja, vajaan euron korvikset, 5e laukut jne...

Viime viikolla teimme toisen opiskelijan kanssa databasea paikalla kayvista vanhuksista ja lomakkeen heille, jolla selvitamme mita vaivoja ja sairauksia heilla on ja kuinka monella on orpoja huollettavana. Teimem myos excel taulukon menoista ja tuloista (toisella opiskelijalla lappari, niin ei tartteta sahkoa). Seuraavana tehtavana on varainkeruu ja teltan saaminen ulos, jotta vanhukset on suojattu sateelta ja auringon paisteelta. Minun oli tarkoitus tehda ne viime viikon lopulla, mutta torstaina ei ollut sahkoja moneen tuntiin ja perjantaina Torkymoykky sairastui. Sain kuitenkin tehtya infopaketit ravitsemuksesta ja hygieniasta englanniksi. Opiskelijatoverini kaantaa ne sitten swahiliksi, silla harva vanhuksista puhuu tai ymmartaa englantia.

Varainkeruuseen ajattelimme hyodyntaa opiskelijoita. He tekevat koruja Karikan logolla, joita myydaan eri tilaisuuksissa ja nettisivuilla. Teltan saamikseksi ajattelin olla ytheydessa eri organisaatioihin ja tahoihin, jos saisimme teltan lahjoituksena.. Saa naha mita saan aikaseksi :)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Vihdoinkin aurinko paistaa!

Viime paivina on ollut aika sateista, joten nautin todella taman paivaisesta auringon paisteesta. Edes sade ei haittaa niin paljoa (paitsi Mumea, joka on sokerista ;) ) vaan mutaiset kadut sateen jalkeen. Ja tietystikaan en ottanut kumisaappaita mukaan...Pitaisi varmaan ostaa.

Vihdoin olen oppinut jonkun verran liikkumaan kaupungilla. Tiedan mista matatut/bussit jattaa ja mista ne lahtee kotia pain. Tiedan miten loytaa Anopin toimistolle ja pizzeriaan. Pizzeriassa nimittain kaytiin perjantaina, kun Torkymoykky sanoi olevansa kyllastynyt syomaan 'ruohoa' joka paiva. Pizzat naytti maistuvan, saman hintaisia olivat kuin Suomessa. Olin aika yllattynyt kun valikoimissa oli kasvispizza. Pizzan yhteydessa nain ystavani pikkusiskoa, jonka tapaan keskustassa myos tanaan. On kiva saada paikallisia kavereita, koska paivani voivat olla aika tylsia...ja kuten sanoin, kotiapulaisemme ei osaa oikein englantia joten kommunikointi hanen kanssaan on hankalaa..

Yhdeksanhenkinen perheemme kuluttaa viikossa noin 2kg sokeria!!!!! Olen jarkyttynyt!!! Sita lisataan puuroon ja teehen runsaalla kadella :O Arripurrikaan ei suostunut juomaan 'liian makeeta teeta'.

Talla hetkella kaipaan Vaasan ruispaloja ja Fazerin suklaata. Taalla myydaan cadburya, aivan liian pienissa levyissa aivan liian kalliiseen hintaan. Ja Cadbury ei ole edes mitaan Fazeriin verrattuna.. Kaipaan myos kylmia juotavia (me keitamme hanaveden ja pidamme huoneenlammossa), kylmaa jogurttia (yok, en ole maistanut lampimia). Sunnuntaisin kaymme pomppulinnapaikassa, jossa myydaan ksh 30 pehmiksia. Lapset tykkaa. Ja mina nautin kylmasta jaatelosta :) Ilmeisestikaan paikalliset lapsemme eivat ole tottuneet jaatelon kylmyyteen, joten ekalla kerralla ilmeet olivat nakemisen arvoiset!

Kauppaan...